Roleplay x New Clan

Nii - mulle ;DD //

MUSTATURKKI#
Syön hiiren nopeasti ja tassuttelen läheiselle lätäkölle huuhtomaan viimeiset lihanpalat alas. Alan miettiä tulevaisuuttani, en varmasti voi jäädä Myrskyklaanin reviirille, mutta täällä ei ole paljoakaan 'ei kenenkään maata'...

Piikkiturkki#
Syön saaliini ja nousen huokaisten ylös. 'Tästäkin päivästä taitaa tulla tylsä...'

/Ei ku MULLE : DDD

Ei ikinä >;D //

MUSTATURKKI#
Alan harhailla metsässä ja pian tajuan tulleeni nelipuulle. Mulkaisen puhujakiveä ja jatkan matkaani. En tajua olevani jo kaukana Tuuliklaanin reviirin sisäpuolella ennen kuin jänis kiitää ohitseni ja palauttaa ajatukseni tähän maailmaan. Huokaisen ja lähden juoksemaan kohti Tuuliklaanin rajaa.

LIEKKIRAITA#
'Ihmeen hiljaista', ajattelen mutustellessani hiirtä.

Piikkiturkki#
Kuulen maastossa rapinaa. Tuuli kuljettaa sieraimiini Myrskyklaanin tuoksua. Yritän huutaa muulle partiolle, mutta he ovat jo kaukana... Teen päätökseni ja syöksyn alamäkeen. Juoksen niin lujaa kuin pääsen ja törmään jokseenkin rajusti Mustaturkkiin. "Mitä sinä teet täällä?!" sähisen.

MUSTATURKKI#
Inahdan ja hypähdän säikähdyksestä ilmaan Tuuliklaanilaisen rynnistäessä suoraan minua päin.
-A-anteeksi, änkytän ja yritän hivuttautua kauemmaksi naaraasta.
-Olen vain läpikulku matkalla.. jatkan mutiseten ja otan taas askeleen kauemmaksi.

Piikkiturkki#
Katson Mustaturkkia hiukan hämmentyneenä. "Kuka sinä olet? Tuoksut Myrskyklaanilta, muttet ole heidän parantajansa..." sanon mietteliäästi.

MUSTATURKKI#
-Öh niin.. En ole parantaja, olen - olin - pelkkä soturi, nykyään taidan olla luopio, vastaan välttelevästi.
-Niin ja nimeni on Mustaturkki.

Piikkiturkki#
Kurtistan nopeasti kulmiani.
"Klaanini ei taida tykätä, jos kuljeskelet täällä. Voit kulkea kuitenkin lopun matkaa... Mutta sinun on pysyttävä täältä poissa!" sanon ja odotan, että Mustaturkki lähtisisi. >>Ja jos tuleet takaisin...<< uhkaan mielessäni.

MUSTATURKKI#
Huokaisen.
-Älä huoli, minä en palaa.. mutisen. '..En ainakaan usko', ajattelen ja alan kuvitella, kuinka isäni juoksisi perääni anteeksiantoa anellen. Kuvitelma nostattaa hymyn kasvoilleni.
-Lähden nyt, sanon ja lähden tassuttelemaan ripeästi eteenpäin.

Piikkiturkki#
Odotan, että Mustaturkki pääsee Nelipuille ja otan sitten muun partion kiinni. En kerro heille mitään. >>Turhaa... Hän lupasi olla palaamatta<< ajattelen päättäväisenä.

MUSTATURKKI#
Vilkaisen taakseni ja näen Tuuliklaanilaisen kiitävän poispäin. Takaisin palaaminen on sinäänsä houkutteleva ajatus, mutta kiinni jääminen on liian todennäköistä. Päätän jäädä yöksi nelipuille.

LIEKKIRAITA#
'Mitäköhän Korppikynsi tekee nyt', ajatukseni karkaavat tahtomattakin Varjoklaanin kolliin.

Korppikynsi#
Herään. Haavojani ei enää särje. Venyttelen ja lähden metsästämään. Kuljen raikkaan metsän läpi ja tupsahdan lähelle Ukkospolkua. Mustan tein katku tuntuu täyttävän koko metsän sen osan. Hetken mielijohteesta juoksen tien alittavaan tunneliin ja saavun Nelipuiden laakson reunalle.

Piikkiturkki#
Selitä partiolle, että olin jahtaamassa jänistä, mutta se pääsi karkuun. Juttu menee täydestä ja tallsuatn heidän perässään leiriin. Mustaturkin kohtaaminen jäytää miletäni. >>Miksi valehtelin hänen puolestaan?<<, ajattelen, mutten keksi vastausta.

MUSTATURKKI#
Tuuli yltyy ja tuo mukanaan uuden hajun. 'Varjoklaani!' ajattelen hätääntyneenä, 'hyökkäävätkö he uudestaan?' Toisaalta, miksi minun pitäisi siitä välittää, enhän enää kuulu Myrskyklaaniin! Lisäksi haistan vain yhden kissan. Lähden hiipimään kohti vierasta kollia, olen liian utelias jäämään paikalleni. 'Mitä hän tekee yksin rajan tällä puolen?'

LIEKKIRAITA#
'Pitäisi varmaan lähteä metsästämään', ajattelen ja vilkaisen tuoresaalis kasaa, ei se tosin enää mikään kasa ole, vaan melkein tyhjä kuoppa, minkä pohjalla on ehkä pari elukkaa. Huokaisen ja tassuttelen pois leiristä. Haistan tuoreen Mustaturkin hajun. 'Hänkin on varmaan metsästämässä', ajattelen ja jatkan matkaani melkein Nelipuille saakka.

Korppikynsi#
En heti haista Mustaturkin hajua, sillä Ukkospolun katkut peittävät sen alleen. Sitten Myrskyklaanin tuoksu leijuu nenääni. Käännän päätäni, tulija on tummaturkkinen kolli.
-Kuka sinä olet? murahdan tuimana. Tappelut ovat vielä muistissa.

Sulkasydän#
Herään ja menen syömään. Riistaa on huolestuttavan vähän. Poimin pienen hiiren ja vien sen pesääni. Minulla on suden nälkä.

MUSTATURKKI#
Hätkähdän, 'äsh, kiinni jäin..' ajattelen.
"Mustaturkki", mutisen.
"Mitä sinä edes teet Myrskyklaanin reviirillä? Sinähän olet Varjoklaanista", sähädän halveksivasti, "ettekö te saaneet tarpeeksenne jo viime kerralla, vai eikö tulos riittänyt, ei yhtään kuollutta!" Liikahdan levottomasti. 'Miksi edes puolustan myrskyklaania, enhän minä enää kuulu heihin', ajattelen ärtyneenä.

LIEKKIRAITA#
Pysähdyn ja vedän keuhkoni täyteen ilmaa. Haistan lähelläni pari hiirta, tuuli tuo myös Varjoklaanin tuoksua. 'korppikynsi', ajattelen iloisesti ja lähden seuraamaan hajua. Päätän metsästää myöhemmin.
Hetken kuljettuani haistan uuden hajun, 'Mustaturkki!' tajuan. Hän on löytänyt Korppikynnen. Hidastan vauhtiani, mutta päätän silti etsiä Korppikynnen. Pian kissojen hajut voimistavat, hiivin puskan suojaan ja jään kuuntelemaan kolleja hyökkäys valmiudessa. Sillä ei ole väliä, kumpi hyökkää kumman kimppuun, tiedän kuitenkin syöksyväni taistelemaan Varjoklaanin puolelle, siinä ei tosiaan ole mitään järkeä..

SIRPALESILMÄ#
'Tuuli pörröttää turkkiani, haistan mehevän jäniksen. Laskeudun vaanimisasentoon, hiivin ja hyökkään. Jänis ei kerkeä tajuta elämänsä viimeisiä hetkiä, ennenkuin ne ovat ohi.'
Aukaisen silmäni, nousen ylös ja venyttelen. Vatsani murisee vaativasti. Lipaisen huuliani haaveilevasti, miksei uneni voinut olla totta. Tassuttelen tuoresaalis kasalle. 'Tyhjä! Miksi minulle käy aina näin..' Vatsani murisee taas. Pujahdan leirin uloskäynnistä kuivaan metsään ja alan haistella ilmaa. Haistan Korppikynnen lähteneen kohti Nelipuita, joten suuntaan päinvastaiseen suuntaan. Hidastan nähdessäni linnun, västäräkin. Hiivin linnun lähelle ja hyökkään. Kunnioitan hetken kuolleen linnun henkeä ennen kuin hautaan sen, palaan hakemaan sen metsästettyäni tarpeeksi.

SAMMALTASSU#
Auringonsäteet osuvat silmiini. "Äh", nurisen noustessani. Katselen ympärilleni, kaikki näyttävät nukkuvan. Tassuttelen Nokitassun luo ja töytäisen tuota.
"Nokitassu, herää", naukaisen. "Herätys!" tönäisen oppilasta ja istahdan nukkuvan oppilaan viereen. "Mä en liiku ennen ku sä nouset", uhoan.
"Okei, okei", veljeni mutiseen ja aukaisee silmänsä.

NOKITASSU#
herään ärsyttävään tönintään.
'Okei, okei", mutisen ja aukaisen vaivoin silmäni.
"Mitä?" tiuskaisen, nousen ja venyttelen. "Ylös", Sammaltassu naukuu ja töytäisee minua taas. "Ylös? Ylös! Enkö voisi kerrankin saada nukkua kunnolla, eihän Varjoklaanin hyökkäyksestäkään ole kulunut kauaa!" nurisen ja haukottelen. "älä viitsi, tänään on kaunis päivä", siskoni hihkuu ja nousee. 'Hmp', ajattelen ja lähden ulos.

SAVUTÄHTI#
Katselen heräilevää leiriä. 'Sirpalesilmä ja Korppikynsi lähtivät metsästämään, mutta rajat pitää vielä tarkistaa', ajattelen. Aurinko ei ole vielä kovinkaan korkealla ja moni haavoittui pahasti taistelussa, se oli kuitenkin sen arvoista, Myrskyklaani ei enää vähään aikaan hypi silmille, he ovat varmasti yhtä pahassa kunnossa kuin mekin, ellei pahemmassa, me sentään olimme valmistautuneet taisteluun. Nautin vielä hetken auringon valosta ennen kuin tassuttelen sotureiden pesälle.
"Torahammas, Viirujalka, te tulette kanssani partioimaan", ilmoitan ja tassuttelen pois pesästä. Istahdan puun varjoon odottelemaan sotureita.

TORAHAMMAS#
Olen ollut kauan hereillä särkevien haavojen takia, kipu on kuitenkin alkanut laantua ja Savutähden tullessa sotureiden pesään, olen jo ylhäällä. "Torahammas, Viirujalka, te tulette kanssani partioimaan", hän naukuu. Nyökkään päällikölle ja poistun pesästä hänen perässään. Tassuttelen tuoresaaliskasalle, mutta kuoppa ammottaa tyhjänä. Pohjalla näen kuitenkin puoliksi hautautuneen oravan. Nostan oravan kuopasta, se on yhtä ture, kun muutkin eilisestä jääneet saaliit olivat, se vain maistuu hieman enemmän mullalta. Upotan hampaani oravan pehmeään lihaan.
Syötyäni oravan palaan päällikön luo.
"Mennään", Viirujalka naukuu ilmestyessään pesästä. Savutähti nyökkää ja lähtee johtamaan joukkiotamme ulos leiristä.

JÄÄSYDÄN#
Kiidän kohti Aurinkokiviä, heräsin ennen auringon nousua ja lähdin heti metsästämään. Olen saanut kiinni variksen, oravan ja kaksi hiirtä. Saavun Aurinkokiville, hypähdän kivien päälle ja laskeudun makuulle. Aamuaurinko on lämmittänyt kivet mukavan lämpimiksi ja yht'äkkiä tunnen itseni todella väsyneeksi. En kuitenkaan aio nukahtaa, joten nousen ja alan haistella ilmaa. Alhaalla maassa haistan vesimyyrän. Hypähdän hiljaa alas ja hiivin myyrän luo. Syöksähdän kohti myyrää.

LAAVAPENTU#
Herään nukkuvan emoni vierestä. Nousen varoen herättämästä emoani tai muita kuningattaria ja pujahdan ulos pentutarhasta. Katselen kaihoisasti koulutukseen lähteviä oppilaita. 'Koska minut nimitetään?!' ajattelen kärsimättömästi. Yritän hivuttautua oppilaiden mukaan, mutta musta-oranssi naaras huomaa minut.
"Sinulla ei taida olla lupaa lähteä pois leiristä?" naaras maukuu ja töytäisee minut pois oppilaiden luota.
"Ei", vastaan ja huokaisen. Lähden raahautumaan kohti pentutarhaa, ehkä saan vielä nukuttua hetken.

AURINKOTUULI#
Katselen haikeasti nuoria oppilaita, miksei minulla ole pentuja? Näen yhden pennuista liittyneen oppilaiden joukkoon. Tassuttelen pennun luo ja töytäisen hänet pois oppilasjoukkiosta.
"Sinulla ei taida olla lupa lähteä leiristä?" nau'un hellästi.
"Ei", pentu mutisee ja huokaisee ilmeisen turhautuneena. Hän kääntää selkänsä uloskäynnille ja lähtee raahautumaan kohti pentutarhaa.
Tassuttelen tuoresaaliskasalle ja poimin pienehkön jäniksen. Raahaan pupun pois kasasta ja alan syödä.

KOUKKUJALKA#
Varastoni on tyhjentunyt melkein kokonaan viimeisimmän hyökkäyksen takia, ihme ettei kukaan kuollut.. Tassuttelen metsään ja alan etsiä unikonsiemeniä.
"Tuolla", mutisen itsekseni ja tassuttelen kasvin luo. Poimin koko kasvin suuhuni, koska silloin siemenet on helpompi kuljettaa. Vien kasvin pesääni asti ennen kuin lähden etsimäänn muita yrttejä.

//Hui säähä oot kirjottanu oikee tarinan :D

Korppikynsi#
Okei myönnetään. Minulla ei ole koskaa ollut kovin helppo luonne... Ja nyt sitten kun joku röyhkeä Myrskyklaanilainen tulee koputtamaan nokkaansa...
-Pitäisit vain sen oman turpasi tukossa! Te hyökkäsitte TÄYSIN syyttä partiomme kimppuun, ihme ettei kukaan kuollut! Me vain kostimme teidän tekonne! sähisen. Suljen sitten suuni. Hyökkäyksestä ei ollut mitään hyötyä ja hän on sentään Liekkiraidan klaanitoveri. Käännän pääni turhautuneena. Johtaisiko tämä luopiouteen? En voinut enää pitää myrskyklaanlaisia vihollisani.

Pakkastähti#
Kun nousen ylös lyön pääni luolan kattoon. >>Pahus! Huonosti alkaa tämäkin päivä<< sadattelen ja menen syömään hiirtä tuoresaaliskasan luo. Aamun valo ei tunnu sopivan tunnelmaan ollenkaan ja unohdan hetkeksi Mustaturkin 'petoksen'.

Tummahäntä#
Lähden metsästämään. Saab pian kiinni jäniksen ja peltopyyn. Piilotan saaliit tyytyväisenä suuren kuusen alle. Raahaudun sen jälkeen kohti puroa, josta ryystän vettä kuin viimeistä päivää. Aurinkoinen päivä saa turkkini tuntumaan todella kuumalta jo näin aamuun.

Sulkasydän#
>>Kun otin pestin vastaan minulle ei kerrottu kuinka tylsää tämä on!<< vaikeroin mielessäni. Huokaan ja järjestelen moitteettomat yriti uudestaan. >>Kaipaan sotureiden vapautta<< mietin. >>Mutta toisaalta minusta ei ole sotimaan? Kuulunko siis tänne?<< Tajuan ettei minulla ole hajuakaan vastauksesta.

Nokkostassu#
Herään oppilaiden pesässä. Liekkiraita ei ole taaskaan leirissä. Menen siis tapaamaan emoani Jääsydäntä. Hänkään ei ole leirissä. >>Epärilua!<< mietin ja lähden etsimään muita oppilaita. En löydä heitäkään vaan äkkään Pakkastähden. "Miksi sä erotit Mustaturkin?" kysyn.

Pakkastähti#
Joku ärsyttävä kakara tulee häiritsemään minua. "Tahdotko sinäkin luopioksi? Hän oli tietinkin rikkonut sääntöjä", murahdan. Pentu ei näytä pelästyvän vaan naukuu: "Mitä hän oli tehnyt?" Käännyn katsomaan häntä. "Syönyt häntäsi. Mene jo!"

Piikkiturkki#
Huokaan leirissä. Huomaan olevani yllättävän väsynyt. Menen sotureiden pesään ja nukahdan nopeasti. Näen hämmentäviä ja nopeasti vaihtuvia unia. Vain yksi jää niistä mileeni. Se kertoo siitä ajasta kun olin oppilas ja kävin ensi kertaa Korkokivillä. Se oli huima kokemus.

kyl ;DD //

MUSTATURKKI#
"Miten niin me? Minua ei kiinnosta, mitä Myrskyklaanilaiset puuhaavat!" Tajuan liian myöhään lipsahdukseni.
"Sinä rikot soturilakia olemalla täällä", sähisen pikaisesti.
"Miksi sinä edes olet täällä?" naukaisen ivallisesti, en haista ilmassa muita Varjoklaanin hajuja, ilman kunnon joukkoahan on silkkaa typeryyttä hyökätä.

LIEKKIRAITA#
Kuuntelen ihmeissäni Mustaturkin sanoja, miten niin häntä ei kiinnosta mitä Myrskyklaanilaiset puuhaavat, hänhän kuuluu itsekkin meihin. Sähähdän kuullessani Mustaturkin viimeiset sanat. "Mitä se sinulle kuuluu!?" Sähisen, huomaamattani ääneen.

Korppikynsi#
Noniin nyt tuo ääliö ottaa minua ihan kunnolla aivoon.
-Olen tietääkseni ihan Nelipuilla urpo! sähisen ja olen paljastaa kynteni kollille.
-Hetkinen, miten niin ei kiinnosta? kysyn ja nuuhkin ilmaa. Ihan selvä Myrskyklaanin tuoksu.
>>Antaa olla<< mietin ja ravistan hiukan päätäni.

MUSTATURKKI#
"Ei kuulu sinulle!" Sähisen ja vilkaisen taakseni. Kuulin varmasti jotain. Nuuhkaisen ilmaa, "Liekkiraita!" sähädän ja astun kohti puskaa, jonka takana haistan Myrskyklaanilaisen oleilevan.
"Tule esiin, tiedän että olet siellä", sähähdän.

LIEKKIRAITA#
Painun alemmas piiloon ja yritän olla hiljaa. 'Jos Mustaturkki kertoo Pakkastähdelle, olen kuollut!' ajattelen hädissäni.

SAVUTÄHTI#
Juoksen.

Hui kyl tuli pitkät romaanit ;D //

//Todellaki : D

Tajuan Mustaturkin olevan oikeassa. En kuitenkaan voi antaa Liekkiraidan paljastua ja heitän:
-Ai jaa! Erottiks se sut tai jotai?

MUSTATURKKI#
"Ei!" Ärähdän ja käännyn katsomaan Varjoklaanin kissaa.
"Mutta teidän päällikkönne varmasti erottaa sinut, jos palastuu että oleilet täällä!" huudahdan ivallisesti.

Korppikynsi#
-Ei erota, sanon itsevarmasti mitä en noh, nyt suoraan sanottuna ole. Viiton hännälläni että Liekkiraita häippäisi kauemmas.
-Nelipuut on kaikkien maata. Mä sitäpaitsi olin metsästämässä.

//Tekis mieli ottaa joku luopio... Hmm...

MUSTATURKKI#
"Niin, mutta olit varmasti tulossa tapaamaan jotain, miksi muuten olisit tullut tänne, onhan teillä ukkospolun toisella puolella ihan tarpeeksi riistaa",nau'un ja nyökkään merkitsevästi Liekkiraidan suuntaan.
"Ja onko se sitten sattumaa, että tuo on täällä?"

LIEKKIRAITA#
Hätkähdän ja vilkaisen Korppikynttä. Ryömin hieman kauemmas, en kuitenkaan voi jättää Korppikynttä yksin, joten jään kuuntelemaan vähän matkan päähän entisestä piilostani.