Mary's mental hospital [xxx]

Mies vai nainen? Hoitaja vai potilas?

Sorisori, mun on vaikee päättää ja oon miettiny melkein siitä asti ku tää roolipeli tänne tuli että liittyisinkö vaiko en... :D

Shyren kirjoitti:

Mies vai nainen? Hoitaja vai potilas?

Sorisori, mun on vaikee päättää ja oon miettiny melkein siitä asti ku tää roolipeli tänne tuli että liittyisinkö vaiko en... :D

Liity toki. :D

Millon tää rope alkaa? .___.

Kyllä tää pian alkaa. Jos joku ny aikoo potilaaks liittyä niin tehkää mielellään jtn miehiä ettei tuu kauhee naisylivalta D:

Okkei, taidan tehdä miehen... Potilaan?
Nomutta, teen lomakkeen kun pääsen koulusta, nyt aamulla ei ole ihan kauheesti aikaa. Ja mulla on tänään onneksi vaan yhdeksästä kahteen, tosin seki pitkittyy ku kuljen busseilla mut viimeistään kolmen maissa mun pitäis olla pistämässä lomaketta.

Lomake potilaille:

Nimi: Jacob Avery Ben Frendon
Ikä: Jacob täyttää 13. päivä elokuussa 22 vuotta, syntynyt siis vuonna 1989,
Sukupuoli: Miäs
Ulkonäkö: Pic +yleensä päällä melko rennot vaatteet, ehkä hieman omituisen tyylin omaava.

Luonne: Jacob voisi olal normaali ulkoisesti katsottuna ja jopa silloin kun hänet tapaa ensimmäisiä kertoja, poika on sosiaalinen vaikkakin hieman epäileväinen kaikkia kohtaan.
Nuori mies omistaa myös huumorintajua, mutta ei uskalla jakaa sitäkään kaikille, hän myös urheilee melkein pakkomielteisen omaisesti.
Jacob omistaakin monia pakkomielteitä, kuten sen että hän haluaa aina varmistaa ettei ruoassaan ole myrkkyjä tai muuta sen tapaista. Jos herranen luottaa johonkuhun on tämän seurassa usein mukavaa, Jacob kertoo vitsejä, juttelee paljon ja on avoin.
Jacob on kuitenkin välillä hyvin agressiivinen ja omistautunut omille asioilleen.

Miksi olet mielisairaalassa?: Omaa skitsofrenian, lulee omistavansa erilaisia supervoimia tai jotakin sen tapaista ja olettaa että häntä vastaan juonitaan salaliittoa. Luulee olevansa ainoa jäljellä oleva 'taistelija' eräästä tietystä ryhmästä.
Oikeasti tuo ryhmä oli siis porukka Jacobin kavereita jotka muuttivat kuka minnekkin. Jacobin muistiin on syöpynyt lapsuuden leikit ja sen jälkeen kun hän sairastui skitsofreniaan, on poika luullut noita leikkejä oikeiksi.

Seksuaalinen suuntautuminen: Bi
Allergiat: Pähkinä, banaani ja muutamat sitrushedelmät. Itse hän uskottelee olevansa allerginen suklaalle koska ei halua syödä sitä muuten vain.
Sairaudet: No ainakin tuo skitsofrenia mutta herra omistaa myös penikkataudin, eli jalkoihin alkaa sattumaan tietyn rasituksen alaisena. Sen voisi tosin leikata pois, mutta epäluuloisena Jacob ei anna sitä tehdä.

Menneisyys: Lapsena Jacob oli iloinen ja hyvin energinen nuorukainen. Hän leikki ystäviensä kanssa scifi-aiheisia leikkejä, vietti aikaa jalkapallon parissa ja kävi koulua.
Sittemmin teini-ikäisenä poika alkoi polttamaan ja juomaan, huumeisiin hän ei kuitenkaan koskenut. Ystäviä muutti muualle mutta muut kaverit pysyivät Jacobin edelleen sosiaalisen ja humoristisen luonteen takia.
Lopulta kun poika täytti 17, vuonna 2006, Jacob sairastui skitsofreniaan. Liekö syynä vanhempien radikaali ero vai parhaan ystävän kuolema, -tai ehkä kummatkin. Jacob kuitenkin alkoi luulla että kaikilla oli salaliittoteorioita häntä vastaan. Hän myös luuli aina että sai ajatuksillaan yhteyden kuolleeseen ystäväänsä.
Jacobin äiti ei enää kestänyt poikansa sairautta vaan lähetti tämän hoitoon, jonka jälkeen menettikin sitten poikansa luottamuksen. Siitä lähtien Jacob on aina ollut jonkinlaisessa hoidossa.

Muuta:
- Polttaa (jos pystyy)
- Juo (jos pystyy)
- Oikeakätinen
- Lävistys kielessä
- Vihreät silmät


Jacob Avery Ben Frendon / 22 / Mies / Bi / Shyren

Ja nyt mä toivon että toi lomake on tarpeeks hyvä :DD

Jebou, oisko tää rope nyt valmista kauraa? Itse ajattelin eka roolata jonkun aikaa ennenkuin sen hoitajan teen, et saan paremman kuvan minkälaisen tahdon tehdä.

Millon tää alkaa? .___.

Juu, eli tää vois ny jo alkaa. Lähetin kaikille yksärillä ilmotuksen ja tietoa missä mennään tässä alussa. Laitan sen saman ny tähänkin.

Lainaus :

Rope alkaa aamusta. Hoitajat herää omista kodeistaan eli tulee sit normisti töihin ja potilaat herää mielisairaalan huoneistaan. Kello on jotain 9 aamulla. Potilaat ei automaattisesti herättyään lähde minnekkään huoneistaan vaan hoitajat päästää ne kuljeskelemaan siellä mielisairaalan potilaille tarkoitetuissa tiloissa. Mielisairaala sijaisee jossain Philadelphiassa (Pennsylvanianissa, Yhdysvalloissa). Vuodenaika on kevät ja vähintään 2-3 riviä pitää roolata. Saa roolata preesensissä tai imperfektissä - se nyt on ihan sama. Mennään muuten ihan vaan suomen lakipykälien mukaan vaikka Jenkkilässä tää mielisairaala sijaitseekin.

Jos kysyttävää vielä on niin kysykää c:

Saanko mä jo aloittaa va aloitatko sä Cromy? :--DDD hiihhii

SCREENAGER kirjoitti:

Saanko mä jo aloittaa va aloitatko sä Cromy? :--DDD hiihhii

sä voit aloittaa kun mun pitää mennä justiinsa :'D

Oukkej yeaaaaaaaaaaaaaaahhh :---DD //



Yövuorossa olleet pari hoitajaa näyttivät jo aika nuukahtaneilta Reloemin saapuessa töihin. Mies meni suoraan alakerran käytävää pitkin pukuhuoneisiin, riisui ulkovaatteensa ja vaihtoi valkoisen työtakin päällensä. Kello oli seitsemää vailla yhdeksän, kun hän pääsi ylös sairaalan alakerrasta, ensimmäiseen kerrokseen. Reloem hymyili tervehdykseksi työkumppanilleen ja istuutui työpöydälleen joka oli hieman suttuinen ja sekainen, potilastietoja oli nyt entistä paremmin selvitettävä kun oli muutettu uusin tiloihinkin. Pieni haukotus karkasi Reloemin huulille, vaikkei hän väsyneeksi juuri tuntenutkaan itseään. Vaalea kolkko sairaala vain karmi selkäpiitä vaikkei mitään ihmeellistä siinä pitänyt olla.
Aamutarkastuksen aika olisi nyt yhdeksältä, joten pian Reloem lähti toimistosta kaikuviin käytäviin ja auloihin, jokaisen potilaan huoneessa pitäisi käydä katsomassa ettei nämä ole ehtineet tehdä mitään mikä vahingoittaisi heitä itseään, tai muita.

/ Mistäs potilaat siis aloittavat, omista huoneistaan?


Päätä särki koska herra ei ollut yöllä taaskaan nukkunut melkein silmäystäkään. Jacob nousi sänkyynsä istumaan ja vilkaisi ympärilleen, huoneessa ei ensisilmäyksellä näyttänyt olevan mitään uutta. Mutta herranen oli varma siitä että jossakin olisi aivan varmasti kameroita tai mikrofoneja. Jacob nousi nyt kokonaan seisomaan ja katseli ympärilleen. Hän ei luottanut keneenkään eikä mihinkään, mutta yritti esittää että näin olisi.

Aamu oli vasta alkanut sarastaa, kun Fara oli herännyt muutama tunti sitten. Hänen huoneessaan ei ollut kelloa eikä mitään muutakaan, josta ajan voisi nähdä - ikkunasta puhumattakaan. Välillä nuorukainen paukutteli seinää jaloillaan sängyllä maatessaan, kuin yrittäen morsettaa ja kysyä paljonko kello oli ja milloin hän pääsisi ulos huoneestaan. Harmi vain, että Fara ei osannut morsettaa ja seinät oli luultavasti äänieristetty, jotteivat potilaat voisi pitää muita hereillä. Nyt Fara makoili sängyllä, jalat nostettuna pystyyn seinää vasten, ja pää sängyn laidan yli rennosti retkottaen. Hän oli maannut siinä jo vaikka kuinka kauan, ja jaloista alkoi mennä tunto veren valuessa raajoista alas.

Noel nousee istumaan päästäen suustaan pienen älähdyksen. Hän oli herännyt pudotessaan melkein maahan unessaan ja nyt hän on aivan hikinen. Hän koskettelee itseään tietääkseen että on hengissä, kunnes hän saa itsensä rauhoittettua ja lysähtää takaisin sänkyyn makaamaan kyljelleen.
Noel katsoo edessään olevaa seinää, jonka viereen sänky on laitettu. Erityisesti hän katsoo kohtaa mistä on yrittänyt rapsuttaa maalia edellisenä iltana, mutta rakennus on uusittu, joten siitä ei irtoa maali niin helposti kun vanhemmista rakennuksista missä Noel on ollut. Hän jatkaa maalin rapsuttamista nysillä kynsillään, jotka ovat enimmäkseen tuhoutunut maalin rapsuttamisen takia.

Pieni huokaus lipui Siennan huulilta tuon vilkaistessa taas uudelleen kelloa. Aika oli kulunut ahdistavan hitaasti viimeisten kolmen tunnin aikana. Eihän nainen sille mitään mahtanut, että ei ollut saanut nukuttua enää herättyään. Niin tyypillistä. Pian kuitenkin tuo pääsisi huoneestaan neljän seinän sisältä muuallekin, onneksi. Mitään muuta ei vihattu niin paljoa kuin tekemisen puutetta, josta kyseinen henkilö kärsikin tällä hetkellä aivan jumalattomasti. Kyllä sitä aina tietysti jotain tyhmää olisi voinut kokeilla, mutta eipä lepositeet tai muutkaan vastaavat kuulostaneet kovin houkuttelevalta tuon korvissa. Neiti hymähti omille ajatuksilleen sarkastisesti ja kaatui istuma-asennostaan selälleen sängylle makaamaan. Tyynyä yritettiin pöyhiä hieman mukavamman oloiseksi, mutta kun yrityksessä ei onnistuttu, pian muodoton päänalunen löysi paikkansa Ennyn jalkojen alta. Taas kerran huokaistiin, jonka jälkeen kellon sijasta alettiin tuijottamaan valkoista kattoa - eipä sekään nyt mikään kovin hääppöinen vaihtoehto ollut, mutta saipahan kelvata paremman puutteessa.

Linja-auton ihmiset katsovat kaikki eteenpäin. Tuijottavat tyhjin silmin eteenpäin jokaikinen päivä. Coral nousee kyytiin ja antaa rahat kuskille, parrakkaalle miehelle, jota ei näyttäisi yhtään kiinnostavan, vaikka joku heittäisi rahat hänen naamaansa. Coral menee istumaan kuluneelle penkille. Joku pieni kakara on varmaan repinyt päällysteen riekaleiksi. Bussi lähtee hieman töksähtäen liikkeelle ja kohti päämääräänsä kyydissään Coral, joka on matkalla töihin.

Alice leikittelee hiuskiehkurallaan ja tuijottaa kiukkuisesti eteenpäin. Hän ei tiedä, mikä sai hänet tuntemaan näin, mutta hän arveli sen johtuneen huoneesta. Olisi ollut edes kiviä, mitä potkiskella, mutta ei. Alice mutisee jotain itsekseen, kärsimättömänä koko yön odotuksesta, että edes jonkinmoinen vapaus koittaisi. Niinpä niin, uneton yö oli selvästi vaikuttanut Aliceen hyvin kielteisesti. Kohta hän aloittaisi seinän raapimisen, ellei hän pian pääsisi huoneesta ulos.

✖ LUCY [Potilas] ✖

Lucy tuijottaa kattoon turhautuneena mutta kääntää pian katseensa sivulle. Tämä nousee hetken kuluttua nojaamaan seinää vasten ja käärii kätensä jalkojensa ympärille. Jos joku ei pian tulisi avaamaan ovea niin tämä varmaankin alkaisi oikeasti kiljua ja riehua. "Yep. Ne varmaan ihan suunnitteli alusta asti laittavansa mut tähän laitokseen" Neiti mutisee itsekseen jotain sekoa. Tämän puheissa ei muiden mielestä ollut mitään tolkkua mutta mitäpä ne muut tietäisivätkään.

✖ OWEN [Hoitaja] ✖

Herra astuu hieman väsyneen näköisenä mielisairaalaa kohti. Herra työntää oven haukottellen auki ja vilkuilee samalla ympärilleen. Miten ihmeessä kaikki muut näyttivät jotenkin pirteämmiltä kuin hän? Hm. Luultavasti siksi kun Owen ei oikeastaan koskaan ollut tottunut aikaisiin aamuherätyksiin. Tänäkin aamuna hän heräsi joskus siinä kuuden maissa kun piti kaikenlaista tehdä ennen töihin lähtöä. "Onneks täällä kahvia sentään on" on yksi Owenin ajatuksista tämän astellessa mielisairaalan käytäviä pitkin kohti työntekijöiden pukuhuonetta. Pian saavuttuaan sinne hän pukee ylleen valkoisen hoitajan takin, päästää vielä haukotuksen ja lähtee sitten takaisin käytävälle. Pian varmaan pitäisi mennä päästämään potilaat vähän kuljeskelemaan. Toivottavasti eivät vielä ole tehneet itselleen mitään.

/ Siirryn minä -muotoon, en enää osaa roolata hän -muodossa


JACOB~

Siirrän katseeni valkoisesta katosta valkoiseen seinään ja potkaisen sitä sitten turhautuneena. En jaksaisi olla tekemättä mitään, makoilla vain sängyssä ja odottaa tuomiotani.
Milloin he muka päästäisivät meidät ulos, pyh. Suljen silmäni ja alan uneksimaan paremmasta paikasta, paremmasta ajasta. Sellaisesta jossa ei ole autoja, vaan nopeita junia ja kaikkea muuta hienoa. Jotakin scifimäistä. Haukotus karkaa suustani ja potkaisen uudelleen seinää, avaan sitten silmäni ja istahdan sängylleni.

Hihi. Ei yhtää samanlaine ku se toinen mary's mental hospital....

Porukka alkaakaas roolia? o: Ärsyttää vähän kun näin nopeasti ilmeisesti kyllästyttiin.

Ooow pääsiskös vielä miespotilaalla mukaan? :3


Nimi: Aiden Tristan Brooks

Ikä: Aiden juhlii syntymäpäiviään 26. joulukuuta, ikää on kertynyt 23 vuotta ja synnytty on vuonna 1989
Sukupuoli: Mies

Ulkonäkö: Pic.
Aiden omistaa vahvat kasvonpiirteet sekä mustat välillä silmilläkin roikkuvat hiukset. Silmät ovat haalean siniset ja usein herran päätelläänkin niiden perusteella olevan sokea. Siitä huolimatta Aiden näkee loistavasti, mutta se mitä tuo oikeastaan näkeekään on sitten eri asia. Pituutta tältä mustahiuksiselta löytyy 175 cm ja ruumiinrakenteelta hän on hyvin hoikka. Ruokaa yleensä syödään vain silloin kun on pakko, muuten ei siihen kosketakkaan. Vatsalihaksiakin omistettiin joskus, mutta nykyään paidan alta näkyvät vain kylkiluut. Aiden käyttää lähes aina mustia taikka valkoisia vaatteita, jotka useimmiten ovat miehelle liian suuria ja roikkuvat toisen päällä.

Luonne:
Aidenin luonnetta on nykyään hyvin vaikea lähteä kuvaamaan, sillä miehen sairaudet ovat sekoittaneet sen aivan kokonaan. Toisinaan saatetaan olla hyvin varautunut toisten suhteen ja kontakteja toisten kanssa vältetään, kun taas toisinaan herra saattaa olla hyvinkin läheisyyden kipeä. Tällöin itselle puhuminen on Aidenin tapauksessa hyvin normaalia, vaikka yleensä puhuminen muistuttaa outoa muminaa. Nauramaan mustahiuksista ei helpolla saa, mutta jonkun hymyntapaisen voi tuon kasvoilla tunnistaa aika ajoin. Tunteiden näyttäminen vaatii muutenkin Aidenilta ponnistuksia ja kyyneliäkin taidettiin vuodattaa viimeksi taaperona. Viha onkin se ainoa tuntemus mitä mies ilmaisee välillä liiankin usein. Aina siihen ei ole edes syytä, paitsi tietysti Aidenin mielestä. Herra osaa olla myös piikikäs ja sarkastinen halutessaan.


Miksi olet mielisairaalassa?: Aidenilla todettiin psykoosi 14 vuotiaana, josta alkaen mies on kiertänyt kallonkutistajalta toiselte ja lopulta päätynyt nykyiseen olinpaikkaansa. Nuorukaisen todellisuudentaju on hämärtynyt ja hallusinaatiot ovat tuolle hyvin tuttuja. Hyvin usein Aidenin luona vierailee tämä yksi ja sama heppu tuon menneisyydestä. Menneisyys-kohdassa siitä siis enemmän. Miehellä on myös jaksoja jolloin hän on hyvin ahdistunut ja käyttäytyy agressiivisesti.

Seksuaalinen suuntautuminen: Aiden on seurustellut ainoastaan yhden kerran, 13 vuotiaana eikä sekään suhde hyvin mennyt. Tämä mustahiuksinen poika sai raivokohtauksen ja hakkasi neitinsä sairaalakuntoon. Herra on kyllä sen jälkeen ollut ihastunut yhteen miespuoliseen psykiatriin. Biseksuaali kuvaa siis ehkä parhaiten herran suuntautumista.


Allergiat: Aidenilla on maitoallergia, mikä olikin yksi syy herran syömättömyyteen. Aiden rakasti jäätelöä.

Sairaudet: Aidenilla on hematofobia eli sairaalloinen veren ja verenvuodon pelko. Jos mies näkee edes pisaran verta, tai jotain mikä verta muistuttaa, sekoaa hän aivan kokonaan.

Menneisyys: Aiden sai nelivuotiaaksi asti elää aivan tavallista pikkupojan elämää. Pari kuukautta pojan täytettyä neljä alkoi hänen isänsä juoda sillä oli selvinnyt että Aidenin äidillä oli toinen mies. Pari vuotta meni vielä melko normaalisti, mitä nyt Aidenin isä pahoinpiteli viikottain poikaansa, mutta Aiden koitti olla välittämättä. Niiden kahden vuoden jälkeen isän päässä naksahti ja yhden myöhään menneen kapakkareissun jälkeen mies palasi humaltuneena haulikko käsivarressaan kotiin. Isä, äiti sekä Aidanin kolme sisarusta saivat surmansa. Ainoa eloon jäänyt, pieni peikkotukkainen poika joutui seuraamaan tuon murhenäytelmän sängyn alta. Ja voi kuvitella että se näky ei todellakaan ollut terveellistä kuusivuotiaalle pojalle. Tällöin arvellaan myös psykoosin alkaneen kehittyä. Aiden alkoi käydä terapeutilla ja hänet adoptoitiin toiseen osavaltioon. Kolme vuotta vierähti ohi ja Aiden alkoi vähitellen toipua kaikesta siitä järkytyksestä. Pian poika alkoi kuitenkin nähdä toistuvasti unta isästään joka sanoo aina yhden ainoan lauseen: "Nyt on sinun vuorosi." Myöhemmin Aiden alkoi myös näkemään isänsä hereilläkin ollessaan, jolloin alkoi herran hallusinaatiot. Nykyäänkin tuo mies piinaa poikaansa ja välillä hän esiintyy jonkun toisen ruumiissa. Näin Aidan lulee ja näkee asian.


Muuta:
# vasenkätinen
# pelkää lintuja
# tupakointi rauhoittaa
# ei pysty nielemään minkäänlaisia pillereitä kokonaisena
# pitää piirtämisestä

/ Joo mielellään roolin, mutta tossa yksin huoneessa istuskeleminen ei oikein inspaa

JACOB~

Istuessani siinä sängyllä, alan pohtimaan ja olen oppinut että se ei ole minulle välttämättä hyväksi koska silloin alan hakkaamaan päätäni seinään. Vain sen takia etten keksi ikinä mitään vastausta miettimiini asioihin.
Jälleen kerran tapahtuu sama asia, alan hakkaamaan päätäni sängyn vieressä olevaan seinään, sattuuhan se muuta käsky tulee aivoista.

Vaikka Faran ajantaju oli hämärtynyt jo kauan sitten, hän tiesi, että vähän ajan päästä hoitaja tulisi käymään hänen huoneessaan. Hän ei tiennyt, päästettäisiinkö hänet ulos huoneestaan tänään. Hän kuitenkin toivoi, että hoitajilla ei olisi mitään tekosyitä pitää häntä täällä vankinakaan. Tosin eihän Fara ollut koko paikassa omasta tahdostaan, joten periaatteessa hän oli vankina juuri tällä hetkelläkin.

/ Joo, kökköö, mut en keksi mitään huoneessa olemisesta. o____o