KOKONIMI: Brichelle ”Elle” France Gloria Michaelson
Brichelle on saanut etunimensä tunnetun näyttelijättären mukaan. Tai no.. hänen vanhemmilleen tutun. Näyttelijä ei muuten kovinkaan tunnettu ollut, mutta olihan hän Brichellen äidin paras ystävä. Sekä Brichellen kummitäti. Brichelle-tätiä pidetään nykyään.. no hieman omalaatuisena. Hän on 40-vuotias ja ollut kolmesti naimisissa. Kirurgiaa suosiva nainen, jolle kelpaa miehet ja viina. Brichelle ei kuitenkaan katso tätiään halveksien, ennemminkin huvittuneena. Kummitäti on tytölle erittäin rakas, vaikka hän harvoin tätä näkeekin.
Toinen nimi tulee Brichellen syntymämaasta. Ranskasta. Joko vanhemmat olivat päättäneet, että neiti saa toisen nimensä syntymämaastaan, tai sitten inspiraatio oli vain loppunut. Brichelle ei oikeastaan koskaan ole saanut tietää asiasta totuutta. Vanhemmat ovat tietenkin väittäneet, ettei inspiraatiosta ole ollut puutetta. Elle rohkenee epäillä tätä. Onhan kyse nyt hänen vanhemmistaan.
Kolmannen nimen historian Brichelle on vuosien jankkaamisen jälkeen saanut selville. Ja hänen arvauskin oli osunut oikeaan. Kolmannen nimen päätti Ellen äiti – täydellinen Gloria-lehti fani. Asia huvittaa Brichelleä, sillä äiti oli ollut häpeissään tunnustaessaan asiaa. Neiti ei tosin tiedä, että miksi.
IKÄ: 21 vuotta. Brichelle ei hirveästi perustu syntymäpäiväjuhliin, sillä vihaa lahjojen saantia. Perhe on asian oppinut ja ainoastaan tämän isä jankkaa lahjojen tärkeydestä. Elle tietää kyllä, että perhe haluaa vain muistaa neitiä, mutta siihen ei tarvitse tämän mielestä törsätä rahaa. ”Hyvää syntymäpäivää” riittää neidille mainiosti.
Kunnon syntymäpäivä-juhlat Elle piti seitsemäntoista vuotiaana. Silloinkin juhlat menivät överiksi. Täysin. Siitä päivästä lähtien Brichelle on ollut täysi absolutisti, joka raahaa juopuneet ystävät kotiin.
SKP: Nainen.
LUONNE: Brichellen luonne on melko normaali. Ei mitenkään erikoinen, ainakaan hänen omasta mielestään.
Neiti on ystävällinen, sosiaalinen, aurinkoinen ja auttavainen. Elle vihaa sitä, kun ollaan porukalla ulkona, mutta kuitenkin joku jätetään ulkopuoliseksi. Silloin neidin voi löytää pälpättämässä omiaan yksinäiselle lampaalle. Brichelle tutustuu helposti ihmisiin ja menee melko rohkeasti puhumaan mistä milloinkin tuntemattomillekin. Yleensä ihmiset ottaisivat asian erittäin oudoksuen, mutta Ellen kohdalla aurinkoinen hymy ja turhanpuhuminen saa varmasti toiset huvittuneiksi. Hiljaakaan ei voi olla, se on varmaa.
Elle kuuntelee mielellään muiden purkauksia – vaikka tunteja -, sillä tietää kyllä millaista on kun ei pysty asioistaan puhumaan vapaasti. Jotain kommentteja neiti saattaa väliin työntää ja muutenkin pyrkii auttamaan kaikella mahdollisella tavalla. Brichellelle on helppo puhua asioista, sillä hän yleensä ymmärtää asioita ja myöntää jos ei jotain ymmärrä. Neiti sanoo suoraan mielipiteensä, mutta ajattelee kuitenkin ensin sen seurauksia – yleensä. Tämän lisäksi neitiin on erittäin helppo ja turvallista luottaa.
Brichelle on erittäin huumorintajuinen persoona, joka ymmärtää huonotkin vitsin – ainakin selityksen jälkeen. Joko neiti on ensimmäinen kuka nauraa, tai sitten viimeinen. Jotenkin ajoitus ei kuitenkaan aina ole kohdallaan. Muutenkin Elle on naurava persoona kaikessa ja ottaa asioita kevyin mielin. Hän ei stressaa pienistä asioista, mutta suurista saattaa mennä monen yön yöunet. Itseensä neiti ei ota asioita ja ymmärtää kyllä, jos hänelle haistattelisikin huonoina päivinä. Elle unohtaa helposti kaiken menneen, eikä kaivele vanhoja asioita ulos jälkeenpäin. Menneet ovat menneitä. Se onkin yksi hänen hyvistä puolistaan. Tosin se voi olla myös heikkous, sillä neidin unohtavaisuutta ja anteeksiantavaisuutta voi hyvin helposti käyttää hyväkseen. Sinisilmäinenkin Elle on. Hän uskoo aina siihen, että ihminen voi muuttua ja yrittää jankata sitä muillekin.
Elle ei ole rohkeimmasta päästä, todellakaan. Hänellä on monia pienen pieniä pelon kohteita, sekä suurempiakin. Kuitenkin joissain asioissa Brichelle ei aina näytä pelkoaan vaan esittää urheaa. Ja se onnistuu surkeasti. Ellen jalat ja kädet alkavat vapisemaan tämän ollessa peloissaan ja myöskin automaattisesti neidin hampaat eksyvät tämän huulille. Se tosin on vain suloista. Joskus Brichelle kuitenkin onnistuu pitämään hermonsa ja olla näyttämättä pelkoaan. Joskus.
Neiti ei ole hyvä ilmaisemaan tunteitaan, vaan se saattaa olla hänelle hyvinkin vaikeaa, sillä tämä yleensä pelkää toisen reaktiota. Mitä jos tunne ei ole molemminpuolista? Kun Brichelle on kuitenkin varma toisen tunteista, hän kyllä uskaltaa näyttää omansakin. Neiti on erittäin läheisyydenkipeä ja halailee tuon tuosta ystäviään ja suukottelee poskelle. Onhan se monissa maissa – kuten Ranskassa – normaali tervehtimistapa. Näitä asioita ei kuitenkaan kannata ottaa vakavasti, sillä Brichelle pyrkii vain näyttämään ystävilleen ja tutuilleen miten tärkeitä he kaikki ovat. Voihan tosin olla, että jostain on tullut enemmän kuin ystävä neidille. Sitä on kuitenkin erittäin vaikeaa havaita.
Brichellen kaikki tunteet tuntuvat yhdistyvän tämän kyynelkanaviin. Kun neiti pelkää, on onnellinen, ärtyy, suuttuu, yllättyy, tai mitä tahansa tapahtuukin – kyyneleet kohoavat hänen silmiin. Yleensä neiti yrittää estää asiaa purren huultaan tiukasti, ja joskus se onnistuukin. Muutenkin neiti on erittäin herkkä ja vaikkei asiaa näyttäisikään, hän on erittäin haavoittuvainen. Itsestään Elle ei niinkään paljon välitä tai kiinnitä huomioita, ennemminkin muihin ihmisiin. Hänelle on tärkeintä, että muut ovat onnellisia ja voivat hyvin. Brichelle saattaa kuitenkin joskus ihan syyttä purskahtaa itkuun ennen nukkumaanmenoa, niin on käynyt siitä lähtien kun neiti täytti 8 vuotta. Asiasta tietää vain neidin adoptioveli.
En nyt kirjota enempää tähän, koska on kiire kirjoittaa nuo muutkin. Saatan lisäillä jotain.
ULKONÄKÖ:
https://2img.net/h/oi44.tinypic.com/1fbuys.jpgBrichelle omistaa pitkät, vyötärölle asti ulottuvat hiukset. Hiukset ovat luonnonkiharaiset ja luonnostaan tummanruskean sävyiset – sitä ei moni ihminen usko, sillä hiukset ovat melkoisessa ristiriidassa neidin vaalean ihonvärin kanssa. Hiukset ovat onneksi kuitenkin melko helposti hallinnassa ja Elle suoristaakin ne mielellään. Tosin jos ulkoilma on hiemankin kosteaa, niin jo kymmenessä minuutissa neidin hiukset ovat luonnollisessa muodossaan. Brichelle useimmiten ”vetää” hiuksiaan hennosti taakse kädellään – pois silmiltään. Ei kuitenkaan vie kauaa, kun hiukset ovat taas normaalisti. Stressaantuessaan neidillä palaa erittäin helposti pinna hiuksiinsa.
Hiusten sävyyn sopivasti Brichelle omistaa vaaleanruskeat, hieman vihertävän sävyiset silmät. Silmät ovat siitä erikoiset, että ne kaukaa vaikuttavat lähes mustilta, rummunruskeilta – näin ei kuitenkaan ole. Kun Ellen silmiä tarkasti katsoo, huomaa niiden olevan oikeastaan melko vaaleat – ei kuitenkaan harmaat. Brichellen silmiin jää helposti koukkuun ja kun katseeseen yhdistetään hymy, niin sitä on lähes mahdotonta vastustaa. Jokainen sulaa neidin vilpittömien silmien edessä, joiden silmäkulmasta saattaa löytyä kirkaskin tuike. Brichelle osaa käyttää katsettaan hyväkseen, mutta ei sitä kuitenkaan tee enää. Pikkulapsena suloisella koiranpentu-ilmeellä neiti sai väännettyä vanhempien päät tahtoonsa.
Brichellen silmien alta löytyy solakka ja nätti nenä, sekä neidin huulet. Huulet ovat suloisessa kaaressa ja aina hieman törröllä – ei paljoa, suurin osa ihmisistä ei asiaa edes huomaa. Huulet ovat usein sävytetty kevyellä vaaleanpunaisella kiillolla, mutta voimakkaan värisiin huulipuniin Elle ei perustu.
Kokonaisuudessa Brichelle on 161 senttimetriä pitkä, mutta tämä ”lyhyys” ei neitiä kovastikaan haittaa, sillä hän rakastaa korkokenkien käyttöä, mikä on lyhyyden ansioista erittäin mahdollista. Ja toivottua. Muotoja neidillä on sopivasti, ei liikaa, eikä liian vähän. Brichelle kuitenkin vihaa sitä, kun jotkut miehet tuntuvat jatkuvasti vertailevan ja arvostelevan naisten muotoja. Se on neidistä erittäin turhauttavaa.
Brichelle rakastaa lävistyksiä ja tatuointeja erittäin paljon, mutta ei ole itselleen viitsinyt kovin montaa hankkia. Hän sai kuulla asiasta jo tarpeeksi, kun kävi salaa ottamassa rustokorun. Kyllä.. neidin isä on vanhanaikainen. Tatuoinnin Elle on kuitenkin hankkinut, eikä tämän isä kyllä asiastaan vieläkään tiedä. Täyttäessään seitsemäntoista Brichelle ja tämän paras ystävä Elisa menivät ottamaan oikean lapaluun kohdalle pienen perhosen liitelemään. Elle ei kadu tatuointiaan, vaan rakastaa sitä. Perhonen tosin vielä sopii neidin erittäin naiselliseen olemukseen, mutta 15-vuotiaana otettu kielikoru yllättää monet ihmiset. Se kuitenkin saa Brichellen vain vaikuttamaan entistä erikoisemmalta. Sitä hän onkin. Kielikorun ja rustokorun lisäksi omistetaan myös niska- ja napalävistys.
MENNEISYYS: Brichellen menneisyys on erittäin monille, jopa tämän tutuille, melko mysteeri. Neiti ei nimittäin osaa puhua itsestään tai menneisyydestään lähes kenellekään, ja se tuottaa melko usein ongelmia. Luuloista huolimatta Brichellenkin elämässä on ollut hyvät ja huonot hetkensä, jotka saattavat joillekin ehkä joskus selvitä. Brichelle on kokenut myös paljon virheitä elämässään, joten ei arvostele ihmisiä tämän huonojen puolien perusteella. Neiti keskittyy positiivisiin asioihin – sen avulla hän onkin jaksanut pahimmatkin vaiheensa.
Anteeksi, en jaksa kirjoittaa kunnon menneisyyttä, koska en ole vielä päättänyt sitä täysin. Raakaversio on päässäni, joten siihen törmäillään roolipelissä.
PERHE: Ellen perheeseen kuuluu tämän lisäksi viisi henkeä. Vaikkeivät kukaan perheenjäsenistä enää asu yhdessä, niin näitä neiti kutsuu ns. oikeaksi perheekseen.
Adoptioveli Christian on Brichellen tärkein luottohenkilö. Chrisiksi kutsutun veljen kanssa on helppo puhua lähes kaikesta ja ilmapiiri tämän kanssa on rento. Chris on erittäin huolehtivainen siskostaan ja huomaa kyllä, jos joku on neidillä huonosti. Chris saapui perheeseen ollessaan yksivuotias ja Elle on aina pitänyt häntä biologisena veljenään. Kyllä hän tietää, että Chris on adoptoitu, muttei asiasta välitä. Muidenkin ihmisten on helppo havaita asia, sillä Chris on sävyltään muutaman astetta ruskeampi. Mulatti.
Vanhemmat. Brichellen äiti Marie on itsekin syntynyt Ranskassa ja asunut siellä siihen asti, kunnes meni naimisiin Ellen isän – Georgen – kanssa. Neidin äiti on erittäin tiukka ja melko harhaluuloinenkin, mutta osaa kuitenkin näyttää lempeän ja hauskan puolensa. Brichellen mieselämä kiinnostaa Marieta erittäin paljon. Neidin isä on kuitenkin aivan eri maata kuin Marie. George on vitsikäs, hauska ja huumorintajuinen joka antaa paljon vapauksia. Joissain asioissa kuitenkin hän osaa olla myös erittäin vanhanaikainen ja kuria mies osaa pitää.
Isoäiti. Ellen Claire-niminen isoäiti on 60-vuotiaiseksi erittäin nuori – henkisesti. Claire on utelias ja saattaa useinkin tunkea nenänsä muiden asioihin ja heitellä kommentteja ajattelematta. Monet Brichellen ystävät ovat kateellisia neidille, koska tämä omistaa ns. rokkimummin.
Viimeisenä perheeseen lasketaan Brichellen kummitäti – Brichelle. Yleensä Brichelleistä mennäänkin sekaisin, joten perheen sisässä on annettu molemmille omat lempinimet. Iso-Brichelle ja Pieni-Brichelle. Ns. Pieni-Brichelle on kuitenkin yleisimmin pelkkä Elle. Kummitäti muistuttaa kaikesta huolimatta erittäin paljon Ellen isoäitiä, tosin silikonirinnoilla ja kasvonkohotuksilla – nämäkin ovat eri aviomiesten kustantamia. Brichelle on kuitenkin nykyään villi sinkku, joka kertoo usein miesseikkailuistaan.
Christian ja Elle asuvat jo omillaan, mutta joka sunnuntai perhe kokoontuu vanhemmille – joiden luona Claire asuu – syömään ja viettämään päivää. Siitä on tullut perinne. Brichelle asustelee yleensä senhetkisen poikaystävänsä luona, kunnes kyllästyy mieheen ja siirtyy myös Georgen ja Marien luokse.
MUUTA: Brichelle on erittäin taiteellinen ihminen. Hän rakastaa suunnittelua, piirtämistä, maalaamista ja valokuvaamista. Kaikkiin noihin asioihin neiti osaa purkaa ajatuksiaan ja kaikessa hän on hyvä. Neidillä on suuri määrä kansioita erilaisista teoksista ynnä muuta. Mitään noista Elle ei kuitenkaan ole virallisesti harrastanut, paitsi valokuvauskerhossa hän oli puolisen vuotta. Neiti käyttää taidetta ennemmin henkilökohtaisesti, eikä kiinnostu siitä suurissa ryhmissä, joissa on valmiina tarkka tehtävä annettu.
Elle omistaa erittäin hyvän mielikuvituksen ja on hyvä kirjoittamaan lyriikoita, tarinoita, novelleja ja runoja. Kuitenkin näiden asioiden lukeminen ja jakaminen muille on neidille jotenkin.. hankalaa.
Monista muista eroten Brichelle ei osaa soittaa yhtään pianoa ja on aivan kamala laulaja. Vaikka hän osaisikin lyriikat ynnä muut, neidiltä puuttuu täysin sävelkorva ja tämän laulu on tuskaisaa kuunneltavaa. Koiratkin jopa juoksevat karkuun. Ystävien mielestä asia on erittäin huvittavaa ja he usein kommentoivatkin miten kamala Ellenin lauluääni on. Ystävät myös muistuttavat Ellenin ensimmäisestä – ja luultavasti viimeisestä – karaokeillasta, jolloin aluksi DJ oli häpäissyt neidin, kertomalla kuuntelijoille, että Brichelle piileskeli vessassa ja kesken lauluesityksen Elle olikin joutunut sairaalaan. Tuosta kokemuksesta neiti ei yleensä kerro, vaan jättää mieluummin laulamisensa suihkuun.
Brichellen musikaalisuus jää ainoastaan kitaraan, jota neiti ihmeellisesti osaa soittaa. Ellen kitaransoitto-taitoja on usein kehuskeltu, mutta niihin hän yleensä päätyy vain irvistämään. Kukaan ei nimittäin neidin laulamisen jälkeen uskoisi, että Brichelle kykenee soittamaan minkäänlaista instrumenttia puhkaisematta kuuntelijoiden tärykalvoja.
Näiden asioiden lisäksi Elle kaikkoaa kaikkea mahdollista väkivaltaa. Se suorastaan kuvottaa neitiä. Elokuvissa tai luonnossa, sillä ei ole väliä. Jos Brichelle esimerkiksi kadulla törmää tappelevaan porukkaan hän aluksi alkaa kiljumaan ja käskemään ihmisiä lopettamaan, mutta kun kukaan ei ota neitiä kuuleviin korviinsa Elle alkaa repimään ihmisiä irti toisistaan. Se on yleensä melko vaarallista ja Brichelle on saanut kerran asian nahoissaan tunteakin. Neiti yritti irrottaa tappelevaa mieskaksikkoa, jotka olivatkin sen näköisiä, että viettivät tunteja kuntosalilla. No, Brichelleä yritettiin vetää pois tappelun keskeltä, sillä miesten irrottaminen pienikokoiselle naiselle oli mahdotonta. Elle lensi selälleen maahan, lyöden päänsä. Sairaalassa todettiinkin sitten lievä aivotärähdys.