Teen tällasen one shotin, johon ei tule juonta. Jos olet herkkä, et kestä murhausta, niin älä lue.
Olinko vakavasti sairas? Olin aina nimittäin halunnut nähdä ihmisen kuolevan. Aina halunnut nähdä, kun uhrille hakataan puukko keskelle rintaa ja uhrin silmät valahtavat valkeiksi. En enään voinut katua päätöksiäni. Olin tehnyt sen. Sen mitä olin aina halunnut tehdä. Murhata.
Heräsin aamulla virkeänä vuoteestani. Aloin laittamaan itselleni aamiaista. Katsoin puukkoa pöydälläni ja hymyilin. Tekisin sen tänään. Söin aamiaisen. Soitin Sofialle. Sovimme tapaamisen tämän luona. Kysyin osoitteen ja lähdin kävelemään tämän luokse. Juttelimme hetken aikaa. Sofian sihisevä s-kirjain oli ainakin säilynyt vielä huomat 7 vuotta. Olimme olleet samalla luokalla 7. asti. Painoin huuleni tämän huulille. Sofia näytti hiukan yllättyneeltä. Mutta jatkoi suutelua. Otin laukustani puukon ja hakkasin sen rintojen väliin. Uhri oli alkamassa kiljumaan, mutta en halunnut yleisöä, joten hakkasin puukkoa monta kertaa naisen kaulaan. Ihailin näkyä. Pian kuulin hätäkeskusten autojen vilkkujen soitantaa. Ja lähdin asunnosta iloisena. Olin saanut sen mitä halusin.